Täällä sitä ollaan! :)

Olen haaveillut omasta blogista jo monta kuukautta ja ihastellut toisten kauniita koteja ja kuvia. Kaipasin jotain mukavaa omaa tekemistä lapsenhoidon ja työn ohella. Katsotaan miten käy! Ja opinko yleensä käyttämään tätä! :) Tervetuloa blogikyläilylle! Toivottavasti saatte pian jotain katseltavaakin...

tiistai 19. helmikuuta 2013

Heippa!

Vihdoin ja viimein odotettu poikavauvamme syntyi 10.2! Arki on ollut kahden lapsen kanssa opettelua.
Mulla on ollut murhe mustasukkaisesta isosiskosta. Vauvaa kohtaan hän on ollut hellä, mutta me vanhemmat
olemme saaneet niskaamme kiukuttelua ja itkua. Olemme kovasti yrittäneet touhuta hänen kanssaan kaikkea,
mutta silti on ollut ilmassa pahaa mieltä. Toivotaan, että tämä tästä kohta helpottuu. Kevät on tulossa ja kohta
saa ulkona touhuta kaikkea enemmän. Itse olen vielä vähän väsynyt ja kipeä. Sekin vaikuttaa kaikkeen. Ei jaksa ihan normaalisti touhuta ja leikkiä tytön kanssa.

Päivämme ovat täyttyneet vauvantuoksusta, onnittelukorteista ja univajeesta! ;)
Poika on kyllä niin suloinen ja rakas, että sydän meinaa välillä ihan pakahtua onnesta! <3

Tässä muutama kuva lähipäivien menoista. Tyttömme sai itse koristella ystävänpäivämuffinit,
jotka olin onneksi leiponut pakastimeen valmiiksi! ;) Tytön ja pojan mökkiin löysin joskus tulostettavat kuvat netistä. Pitäähän isosiskolla ja pikkuveljellä sellaiset roikkua keittiön lampussa. :)

Aurinkoista talvilomaviikkoa!







-Tiina

3 kommenttia:

  1. Kyllä kaikki kohta helpottaa! Uudet asiat vaativat vain totuttelua! Ja Idakin huomaa, että kyllä hänkin saa huomiota yhtälailla kuin veljensäkin. Jaksuja teille! Kuvat vauvan ja Idan käsistä ja jaloista ovat kyllä niin hellyyttävät! Muutama muffinssikin kyllä maistuisi! <3

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa maailmaan Pikkuveikka! :) Jaksamista kaikille uuden opettelussa. Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  3. Hei! Onnittelut vielä koko perheelle! Täällä koitetaan pysyä housuissa kunnes päästään vauvaa moikkaamaan! Ja likat pääsevät Idan kanssa leikkimään! :) Sekin voisi auttaa mustasukkaisuuteen! :) Täällä on tuoreessa muistissa miltä se tuntui. Voimia - kyllä se siitä helpottaa. Ei kovin lohdullista kuulla varmaan nyt, mutta totta se on. Eikö ole jännä juttu miten äidin (ja isänkin tietty) rakkaus on loputon ja siitä riittää aina uudille vauvoille jaettavaksi!? Niin se on! :) Hauska juttu! Koittakaan parantua siellä ja toivotaan ettei me tulla seuraavaksi kipeäksi, siitä tulisi ikävä kierre eikä nähtäisi pitkään aikaan! Terkkuja!!!! Kaukohalit! :)

    VastaaPoista